Ragnar Hult -mitalilla palkittu professori Seija Virkkala on pitkän uransa aikana tehnyt empiiristä tutkimusta muun muassa alueiden ylikansalliseen oppimiseen, alueellisiin innovaatioverkostoihin ja innovaatiopolitiikkaan liittyen. Hän on vuodesta toiseen onnistunut tekemään uusia avauksia tieteelliseen keskusteluun ja vienyt eteenpäin talousmaantieteellistä teorianmuodostusta. Hän on julkaissut laajasti, vuodesta 2006 laskien julkaisuja on kertynyt yli 60, ja johtanut lukuisia hankkeita niin professorina Vaasan yliopistossa, kuin myös aiemmin Chydenius-instituutissa. Professori Virkkala on ollut urallaan aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, mitä kuvaa esimerkiksi hänen aktiivinen yhteistyönsä Pohjanmaan liiton ja muiden alueen korkeakoulujen kanssa. Vuonna 2013 kehitettyä connectivity-mallia on sovellettu alueellisen yhteistyön mittaamiseen ja sen pohjalta on laadittu oma politiikkamalli, jota Euroopassa testataan nyt osana LARS-hanketta. Hänen älykkään erikoistumisen laaja tuntemus on mainittu syynä sille, miksi Pohjanmaan alue liittyi mukaan alan eurooppalaiseen S3 Platform -verkostoon ensimmäisenä alueena Suomessa. Tutkimus- ja opetustyön ohella hän on lisäksi ollut johtamassa Geography Graduate Schoolia, toiminut International Geographical Unionin (IGU) Suomen kansalliskomitean jäsenenä, sekä ollut pitkään Terran toimitusneuvoston jäsen. Virkkala on myös toiminut aktiivisesti kansainvälisessä tiedeyhteisössä erityisesti pohjoismaisissa verkostoissa, muun muassa Nordregion johtoryhmässä Suomen edustajana.

Iivari Leiviskä -mitalilla palkittu yliopiston lehtori, FT, Sanna Mäki on toiminut ja toimii ansiokkaasti maantieteen tieteenalan ja oppiaineen, erityisesti maantieteen opetuksen edistäjänä. Hän on toiminut pitkään keskeisessä kansallisessa roolissa yliopisto- ja koulumaantieteen rajapinnalla. Hän on osallistunut koulutuksen kehittämiseen Opetushallituksen opetussuunnitelma -työryhmien jäsenenä (OPS 2016, LOPS 2021), Ylioppilastutkintolautakunnan jäsenenä 2016–2018 ja maantieteen jaoksen puheenjohtajana 2015-2018 (ylioppilastutkinnon digitalisaatio) sekä lukuisissa kehittämishankkeissa (esim. LUMA-Suomi, PaikkaOppi). Turun yliopistossa hän koordinoi maantieteen opettajankoulutusta ja vastaa siihen liittyvästä opetuksesta ja yhteistyöstä Opettajankoulutuslaitokseen, Normaalikouluun ja muihin yhteistyökouluihin. Hän on toiminut keskushallinnon ja tiedekuntien toimielimissä ja työryhmissä (esim. kirjaston ja kielikeskuksen hallinto, opetusneuvosto, opettajankoulutuksen kehittämisryhmät, tiedekunnan johtokunta, opettajan pedagogisten opintojen valmisteluryhmä, koulutuksen kehittämistyöryhmä) sekä laitoshallinnossa (mm. koulutuksen kehittämisryhmä, laitosneuvosto, opiskelijavalinta). Mäki on valittu Turun yliopiston vuoden opettajaksi 2015. Maantieteestä, mm. tieteen alan näkyvyyden kehittämisestä, Mäki on huolehtinut Suomen Maantieteellisen Seuran hallituksessa ja Seuran puheenjohtajana vuosina 2012–2014. Hän on toiminut myös paikallisesti merkittävän toimijan, Turun Maantieteellisen Seuran, hallituksessa. Yliopistonlehtori Sanna Mäki on tällä hetkellä yksi keskeisimmistä henkilöistä maantieteen opetuksen kehittämisessä sekä toiminnassa yliopiston ja koulumaailman rajapinnalla.

Vuoden gradu -palkinnon voitti filosofian maisteri Claudia Bergroth. Hän tarkasteli työssään “Uncovering population dynamics using mobile phone data: the case of Helsinki Metropolitan Area” kolmen eri verkkopohjaisen matkapuhelinaineiston soveltuvuutta ihmisen sijainnin kuvaajana; miten väestöjakauma vaihtelee pääkaupunkiseudulla keskimääräisen arkipäivän aikana sekä dynaamisten väestötietojen käytön merkitystä saavutettavuutta käsittelevässä tapaustutkimuksessa. Työn tuloksena saatua 24 tunnin väestöaineistoa käytettiin pääkaupunkiseudun pulssin analysointiin ja ensimmäisen täysin dynaamisen saavutettavuusmallin toteuttamiseen tutkimusalueella. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että matkapuhelinten tiedonsiirto on luotettava kuvaaja ihmisten sijainnille. Tapaustutkimus havainnollistaa, kuinka dynaamisten väestötietojen integroiminen saavutettavuustarkasteluun tarjoaa realistisempia tuloksia verrattuna staattiseen väestöaineistoon. Työ oli ensimmäinen matkapuhelinaineistoja väestön sijainnin analysointiin hyödyntävä tieteellinen tutkimus Suomesta. Tulokset ovat tieteellisesti merkittäviä ja ne vievät ihmismaantieteen, saavutettavuuden sekä uusien maantieteellisten aineistojen tutkimuksia eteenpäin uudentyyppisen aineistonsa ansiosta. Gradusta on tekeillä 1–2 kansainvälistä tieteellistä artikkelia ja datajulkaisu. Työtä on esitelty jo kahdessa tieteellisessä konferenssissa (NECTAR 2019, Maantieteen päivät 2018). Kaiken kaikkiaan työtä voi luonnehtia erinomaiseksi, lähes ammattimaiseksi suoritukseksi, se on kattava ja huolellisesti toteutettu ja se sisältää sekä tieteellisesti että yhteiskunnallisesti merkittäviä tuloksia. Gradu toteutettiin Helsingin yliopiston Digital Geography Lab -tutkimusryhmässä prof. Tuuli Toivosen, FT Olle Järvin ja FT Henrikki Tenkasen ohjauksessa.