Turun maantieteen päivlllä SMS palkitsi ansioituneita maantieteilijöitä ja teoksia. Järjestyksessään 58. maantieteen päivät juhlistivat samalla Turun maantieteen 100-vuotista historiaa teemalla “The next 100 years”. Intensiivisten ja insprioivien avausluentojen, sessioiden, Granö-symposiumin jälkeen konferenssin ensimmäinen päivä huipentui iltajuhlaan Hotelli Marina Palacessa yli sadan hengen voimin. 

Iltajuhtassa seura myönsi neljä palkintoa. Erittäin kovatasoisen kisan Maisteritutkielma palkinnosta voitti FM Haikku Arosuo tutkielmalla Via dei gattì: Toward transspecies geographies. Seuran hallitus kiitti tutkielman rohkeutta, teoreettista keskustelua, kenttätöiden intensiivisyyttä ja tahtoa työntää maantieteellisen ajattelun perusteita uusille reviireille ja yhteyksiin. Työ käsitteli venetsialaista kissojenvaltaama linnoitusta, ja miten posthumanistinen tulkinta kaupunkitilasta muuttaa ymmärrystämme tilasta. Palkinnonmyöntämispuheessaan Puheenjohtaja Joni Vainikka muistutti miten fokuksen siirtäminen meistä, muihin, kissoihin auttaa hahmottamaan miten olemme aina jonkin kanssa, on mahdotonta ajatella pelkästään ihmistä irrallaan luonnosta ja, että ilman kissoja tuskin ensimmäisiä kaupunkejakaan viljavarastoineen ei olisi perustettu. Tutkielman ohjaajana toimi Apulaisprofessori Noora Pyyry Helsingin yliopistosta.

Seura myönsi Hopeisen Granö-mitalin “Maantieteen rannoilla, tiedepolitiikan saaristossa – Akateemikko Olavi Granön elämä” -kirjalle (kirjoittajille Timo Niitemaa, Jukka Käyhkö, Timo Tarmio, Pekka Kanervisto & Keijo Virtanen). Seuran hallitus kokee, että 'OG'-kirja heijastaa maantieteen perustuksia ja on esimerkillinen osoitus myös J.G. Granön  merkityksestä ja perinnöstä suomalaiselle maantieteelle. Kirja on erinomainen kuvaus kaikesta mihin maantiede ja maantieteellinen käsitteistö taipuu - hiekanjyvien maailmaa rakentavista mahdollisuukista yhteiskuntaa ohjaaviin instituutioihin. Samalla Akateemikko Olavi Granöön elämää, tutkimusta ja yhteiskunnallsta merkistystä seuraava kirja rakentaa siltoja ja yhteyksiä nykymaantieteen ja suomalaista itseymmärrystä luoneen sotia edeltäneen maantieteen välillä. Kiitospuhessaan professori Jukka Käyhkö muistutti, että kirjan kirjottaminen oli tiiviin yhteistyötulos, sillä yksi henkilö ei mitenkään voi kattaa kaikkia  Akatemikko Granön saavutuksia.

Seuran puheenjohtaja myönsi Ragnar Hult -mitalin professori Petteri Alholle “elintärkeästä tutkimuksesta veden maantieteen edistämiseksi, tutkimusinfrastruktuurien ja maantieteellisten verkostojen luomisesta ja rohkeudesta luonnonmaantieteen uudistamiseksi”.  Puheenjohtaja Vainikka muistutti miten tietyn alan huipulle pääseminen edellyttää aina perustuksiin asti menemistä, ja kiitti Professori Alhoa johtajuudesta, ennakkoluulottomuudesta kenttätöissä usein vaikeissa maastoissa ja uusien tutkimusmenetelmien airueena toimisesta. Kiitospuheessaan Professori Alho kiitti Turun maantietelijäyhteisöä innostavuudesta ja mahdollisuuksien näkemisestä ongelmien sijaan. 

Viimeisenä, ja eräänlaisena vuosikymmenmitalina, Seura myönsi hopeisen fennia-mitalin Professori Risto Kalliolalle. Mitaliehdotuksessaan Professori Kalliolan kolleegat kuvasivat häntä paradigman muuttajaksi, joka osoitti miten suomalaisellakin maantieteellisellä tutkimuksella voi olla maailmanluokan merkitystä. Hänen keskeisiä tutkimusaloja ovat biogeografia, ympäristödynamiikka, meri- ja rannikkomaantiede sekä soveltava geoinormatiikka, ja hänen tutkimustyötä ovat leimanneet monitieteinen ja monialainen yhteistyö, kansainvälisyys ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Uteliaana, ennakkoluulottomana ja avoimena tutkijana professori Kalliola on luonut inspiroivan ympäristön maantieteen opiskelijoille 1990-luvulta lähtien ja edistänyt merkittävällä tavalla paikkatieto- ja kaukokartoitusmenetelmien kehitystä ja -aineistojen avoimuutta. Seura myönsi Professori Kalliolalle Hopeisen Fennia -mitalin “suomalaisen monimuotoisuusajattelun mullistamisesta, tieteenalan uusien väylien kartoittamisesta ja mahdollisuuksien avaamisesta sekä ennakkoluulottomasta maantieteen puolustamisesta”. Kiitospuheessaan Professori Kalliola kiitti maantieteen mahdollisuuksia monialaisuutta ja kehoitti miettimään maantieteen tutkimuskohdetta myös maapalloa kokonaisuutena. 

Suomen Maantieteellinen seura onnittelee kaikkia palkittuja.