PÄIVITYS 27.10. KLO 11.30: Tilaisuus on valitettavasti peruttu. Lisätiedot: info@geography.fi

Suomen Maantieteellinen Seura järjestää etätilaisuutena opiskelijaillan keskiviikkona 28.10. kello 16.30 alkaen. Tilaisuudessa palkitaan lukuvuoden 2019–2020 paras maantieteen pro gradu -tutkielma. Lisäksi keskustellaan ajankohtaisista ilmiöistä seuran maantieteilijöiden johdolla ja kuullaan seuran toiminnasta. 

Toivotamme kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi mukaan keskustelemaan ja tutustumaan alan opiskelijoihin ja tutkijoihin!

Ilmoittaudu mukaan tapahtumaan ja haluamaasi pienryhmään e-lomakkeella maanantaihin 26.10. klo 23:59 mennessä. Lähetämme zoom-etäyhteyslinkin ilmoittautuneille tiistaina 27.10.

Lisätiedot ja kysymykset: info@geography.fi

Tilaisuuden ohjelma:

16.30 Tervetuliaissanat, seuran lehtien esittely (Terra, Fennia, Versus)
16.50 Maantieteilijät esittäytyvät: Antti Mäenpää, Maria Merisalo, Eeva-Kaisa Prokkola, Ilkka Pyy, Venla Bernelius, Anna-Maija Kohijoki
17.15 Pienryhmäkeskustelut (tarkemmat esittelyt alla)
Ryhmä 1: Tulevaisuus ja maantieteilijän rooli siinä?
Ryhmä 2: Sujuvasti kaupunkilaisia ja maalaisia?
Ryhmä 3: Maantiede ja uudet periferiat
17.45 Lukuvuoden 2019-2020 parhaan maantieteen pro gradu -tutkielman palkitseminen
18.00 Rennot virtuaalijatkot

Pienryhmä 1: Tulevaisuus ja maantieteilijän rooli siinä? 

Antti Mäenpää (Vaasan yliopisto) & Maria Merisalo (VTT)

Ryhmässä käännetään katse tulevaan ja mietitään, miten tulevaisuutta oikein tehdään ja kenen toimesta? Pohditaan yhdessä, miten eri toimijat, kuten julkiset organisaatiot, yritykset ja kolmas sektori pystyvät muuttamaan maailmaa ja millaisin keinoin. Lisäksi keskustellaan, millainen on maantieteilijän rooli muutoksessa ja miten esim. erilaisissa työtehtävissä maantiede esiintyy edukseen. Tässä ryhmässä saa miettiä isosti ja jakaa ajatuksiaan siitä, miten maailma olisi tulevaisuudessa vähän parempi paikka!

Pienryhmä 2: Sujuvasti kaupunkilaisia ja maalaisia? 

Eeva-Kaisa Prokkola (Oulun yliopisto) & Ilkka Pyy (Itä-Suomen yliopisto)

Kutsumme sinut keskustelemaan urbaaneista ja maaseudun elämäntavoista. Onko urbaanin ja maaseudun kahtiajako toimiva vai voisimmeko uudelleenajatella elämän- ja ajattelutapojamme metodologisen urbanismin näkökulmasta? Ryhmässä keskustellaan kaupunkimaantieteen ja maaseutututkimuksen ajankohtaisista kysymyksistä sekä pohditaan sujuvaa samanaikaista kaupunkilaisuutta ja maalaisuutta. Käsiteltäviä kysymyksiä voivat olla mm.: 

- Mitä tarkoitetaan puhuttaessa periurbanisaatiosta, mikrourbanisaatiosta tai antiurbanisaatiosta?
- Voiko urbaani olla läsnä myös maaseudulla ja metsissä (esim. kesämökkeily)? 
- Olemmeko ennakkoluuloisia ja sokeita syrjäseutujen olosuhteille (esim. palvelujen saavutettavuus)?
- Sekoittaako urbaanin ja ruraalin rajaa se, että automarketkeskittymiä rakennetaan
pelloille tai luonnonläheisyydestä ammentavia yliopistokampuksia tuodaan kaupunkikeskustoja elävöittämään?
- Ovatko matkailukylät erämaassa ja/tai kattojen ja seinien viljely- ja viherkäyttö tiheimmissä betoniviidakoissa keinotekoisia? 
- Voidaanko olettaa, että suomalaiset ovat sujuvasti sekä kaupunkilaisia ja maalaisia, monipaikkaisia?
- Onko koronakriisi on vaikuttanut tapaamme puhua ja ajatella kaupungeista ja maaseudusta?
- Miten käy ennusteille muutamiin suuriin kaupunkiseutuihin keskittyvästä muuttoliikkeestä?  

Pienryhmä 3: Maantiede ja uudet periferiat

Venla Bernelius (Helsingin yliopisto) & Anna-Maija Kohijoki (Turun yliopisto)

"Tulevaisuus on jo täällä - se vain ei ole kovin tasaisesti jakautunut." Kirjailija William Gibsonin osuva toteamus kuvaa hyvin aikaamme, ja osuu samalla myös maantieteellisen tarkastelun ytimeen. Maantieteellinen tarkastelutapa osoittaa, että viimeaikaiset yhteiskunnalliset kehityskulut ovat tuottaneet aivan uudenlaisia alueellisia jakoja. Yhtäältä hyvinvointi ja uudet mahdollisuudet keskittyvät yhä vahvemmin kaupunkien ytimiin, ja toisaalta kaupunkien hauraammat naapurustot ja monet maaseutualueet ovat jääneet yhdessä syrjään; uusiin maantieteellisiin periferioihin. Pohdimme ryhmässä näitä jakoja muun muassa koulutuksen kautta ja mietimme myös, miten jälleen uusi, koronapandemian mukanaan tuoma tulevaisuus muuttaa alueellista kuvaa. Miten voimme maantieteilijöinä ennakoida tulevaa ja auttaa yhteiskunnallisten ratkaisujen löytämisessä?