Kirjoittanut Katariina Kosonen

Suomen Maantieteellisen Seuran (SMS) juuret ovat 1880-luvulla, jolloin perustettiin kaksi kilpailevaa seuraa: vuonna 1887 dos. R. Hultin aloitteesta Suomen Maantieteellinen Yhdistys (Geografiska Föreningen i Finland) ja 1888 prof. J.A. Palménin johdolla Suomen Maantieteellinen Seura (Sällskapet för Finlands Geografi).

Kahden erillisen seuran synnyn taustalla oli perustajien erilainen näkemys maantieteellisen seuran jäsenistöpohjasta. Palmén näki seuran tiukan tieteellisenä, maantieteilijöiden ja lähitieteiden edustajien muodostaman asiantuntijajoukon kokoontumisfoorumina. Hult puolestaan oli rakenteeltaan monipuolisemman yhteenliittymän kannalla – tieteentekijöiden lisäksi seuran tuli olla myös opettajien ja kaikkien maantieteestä kiinnostuneiden yhteinen kohtauspaikka. Nykyinen SMS syntyi, kun nämä seurat yhdistyivät vuonna 1921.

SMS on pyrkinyt perustamisestaan lähtien edistämään suomalaista maantieteellistä tutkimusta ja harrastuneisuutta siihen sekä tekemään tieteenharjoittajien tuloksia tunnetuksi myös Suomen rajojen ulkopuolella. 115-vuotisen olemassaolonsa aikana seura on tukenut uutta maantieteellistä sekä maantieteeseen läheisesti liittyvien tieteenalojen tutkimusta, hoitanut yhteyksiä muiden maiden maantieteilijöihin ja seuroihin sekä julkaissut lukuisia maantieteellisiä teoksia ja aikakauskirjoja.

Jo vuonna 1899 julkaistiin Seuran kustantamana Suomen Kartasto, maailman ensimmäinen kansalliskartasto. Teos ja sen korkeatasoinen kartografia saivat runsaasti huomiota mm. Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900, jossa se palkittiin mitalilla.

Kuva 1. Suomen Maantieteellisen Seuran perustaja prof. J.A. Palmén.

Suurelta osin palkattomana ”talkootyönä” tehdyllä kartastolla osoitettiin paitsi suomalaisen kartografian korkea taso, myös kansallista omintakeisuutta. Juuri sortovuosien alussa ilmestynyt kartasto olikin mittava suomalaisuuden osoitus.

Seura on ollut aktiivisesti mukana myös myöhempien Suomen Kartastojen tekemisessä. Kartastoja on ilmestynyt yhteensä kuusi laitosta, joista viimeisin on satavuotisen kansalliskartaston kunniaksi julkaistu vuoden 1999 laitos. Sen englanninkielinen, cd-rom-levykkeellä lisätty versio ilmestyi Fennian erikoisnumerona (Finland – Nature, Society, and Regions) vuonna 2002. Suomen maantieteen käsikirja julkaistiin 1930-luvulla.

1900-luvun alun kahdella seuralla oli molemmilla omat julkaisusarjansa. SMS julkaisi tieteellisiä artikkeleita Fennia-sarjassaan, SMY:n julkaisuja puolestaan olivat tieteellisiin artikkeleihin keskittynyt Meddelanden af Geografiska Förening i Finland ja kansantajuisempi, erilaisia maaesittelyjä ja matkakertomuksia sisältänyt Geografiska Föreningens Tidskrift, jonka nimi vuonna 1913 vaihdettiin Terraksi. Jonkin aikaa julkaistiin myös ulkomaisiin aiheisiin keskittyvää Acta Geographicaa. Näistä julkaisuista elämään ovat jääneet suomenkielinen Terra ja nykyisin englanninkielinen Fennia.

Kuva 2. Vuoden 1899 Suomen Kartaston nimiölehti.