Suomen kartasto
ESIPUHE
Sata vuotta sitten elettiin tieteellisessä tutkimuksessa ja opetuksessa voimakkaan kehityksen kautta. Maantieteen piirissä tutkimusmatkailijoiden maineteot lisäsivät tieteenalan arvostusta niin, että maantieteestä tuli yksi tuon ajan "armahimpia lempilapsia", kuten aikakauskirja Valvojassa asia ilmaistiin. Tilannetta kuvastaa hyvin mm. se, että Suomeen perustettiin kaksi maantieteellistä seuraa ja Helsingin yliopistoon maantieteen laitos.
Tuon ajan suomalaisia maantieteilijöitä innosti erityisesti oman maan tutkiminen ja sen näkeminen maailmankartalla itsenäisenä alueenaan. Suomen Maantieteellisen Seuran tavoitteena oli alusta lähtien "edistää isänmaan maantieteellisten ainesten keräämistä ja tieteellistä käsittelyä".
Näkyvimmin Seuran toimintaa ovat ilmentäneet sen julkaisut. Seura on perustamisestaan lähtien julkaissut maailmankuulua tieteellistä Fennia-sarjaa, jossa on runsaan 110 vuoden kuluessa ilmestynyt useita satoja tutkimuksia. Lisäksi Seura julkaisee lähinnä kotimaiselle tiedeyhteisölle ja suurelle yleisölle tarkoitettua Terraa.
Ehkä eniten huomiota Suomen Maantieteellisen Seuran toiminnassa on kuitenkin herättänyt Suomen Kartaston julkaiseminen. Suomen Kartasto vuodelta 1899 tunnetaankin maailman ensimmäisenä kansalliskartastona. Sen jälkeen kartastosta on ilmestynyt uudet laitokset vuosina 1910, 1925, 1960 ja 1977-94. Vuonna 1999 ilmestynyt kuudes laitos, oli ns. juhlakartasto.
Tämä teksti perustuu pääosin Suomen Kartaston 100-vuotisjuhlanäyttelyä varten koottuun oppaaseen. Aluksi esitellään maailman ensimmäisen kansalliskartaston syntyä (I, Kalevi Rikkinen) sekä luodaan yleiskatsaus kaikkiin kuuteen laitokseen (ll, Kalevi Rikkinen). Kartastojen yksityiskohtaisempi esittely tapahtuu siten, että kartastojen tuhansilta sivuilta on valittu kymmenen aihepiiriä (Ill) seuraavasti:
1. Korkokuva (Matti Tikkanen)
2. Ilmasto ja kasvillisuus (Pirjo Hellemaa)
3. Sisävedet ja meret (Matti Tikkanen)
4. Väestö ja asutus (Kalevi Rikkinen)
5. Maanviljely (Pirjo Hellemaa)
6. Metsät ja metsäteollisuus (Pirjo Hellemaa & Mikko Itälahti)
7. Ulkomaankauppa ja merenkulku (Airi Töyrymäki)
8. Telekommunikaatio- ja maaliikenneverkot (A. Töyrymäki & M. Itälahti)
9. Kulttuuri (Airi Töyrymäki)
10. Maisema (Mikko Itälahti)